Paulingin asteikko
Elektronegatiivisuutta käytetään muodollisessa elektronien jakamisessa hapetuslukuja varten: sidoselektronit annetaan enemmän elektronegatiiviselle atomille. Hapetusluku on kuitenkin kirjanpitoluku eikä sama kuin todellinen osittaisvaraus.
Jaksollinen trendi
Atomin kyky vetää tiheyttä riippuu myös hapetustilasta, hybridisaatiosta ja kemiallisesta ympäristöstä. Siksi yksi taulukkoarvo on hyödyllinen likiarvo, ei muuttumaton luonnonvakio.
Sidospolariteetti
Elektroninaffiniteetti kuvaa kaasufaasin elektronin liittämiseen liittyvää energiaa, kun taas elektronegatiivisuus kuvaa sidoksessa olevaa suhteellista vetovoimaa. Käsitteet korreloivat mutta eivät ole identtisiä.
Molekyylin polariteetti
Sidoksen dipolimomentti ei määräydy yksin elektronegatiivisuuserosta, vaan myös erotetun varauksen määrästä ja sidospituudesta. Kaksi sidosta samalla elektronegatiivisuuserolla voi siksi antaa eri dipolimomentin.
Paulingin asteikko
Metallikeskuksen hapetustila ja ligandin tyyppi muuttavat elektronitiheyden jakautumista. Elektronegatiivisuus auttaa suuntaa-antavasti, mutta siirtymämetallien sidoksia kuvataan tarkemmin ligandikenttä- ja molekyyliorbitaalimalleilla.
Atomin kyky vetää tiheyttä riippuu myös hapetustilasta, hybridisaatiosta ja kemiallisesta ympäristöstä. Siksi yksi taulukkoarvo on hyödyllinen likiarvo, ei muuttumaton luonnonvakio.