Hapetusluvut
Samassa reaktiossa sama lähtöaine voi sekä hapettua että pelkistyä eri tuotteiksi. Tätä kutsutaan disproportionaatioksi. Se osoittaa, että hapetin ja pelkistin eivät aina ole kaksi eri alkuperäistä ainetta.
Hapetus
Kovalenttisessa molekyylissä hapetusluku voi olla kokonaisluku kuten +4, vaikka elektronitiheys ei ole siirtynyt kokonaan yhdelle atomille. Osittaisvaraukset ja spektroskooppinen elektronirakenne ovat eri käsitteitä.
Pelkistys
Kun puolireaktiot yhdistetään, luovutettujen ja vastaanotettujen elektronien lukumäärän on oltava sama. Tämä on käytännöllinen tapa varmistaa sekä varauksen että aineen säilyminen monimutkaisissa redox-yhtälöissä.
Puolireaktiot
Elektrodilla elektroninsiirto tapahtuu rajapinnassa. Ulkoisessa metallijohteessa virta kulkee elektroneina, elektrolyytissä ionien liikkeenä. Kokonaisvaraus säilyy, vaikka varauksenkuljettajan fyysinen luonne muuttuu järjestelmän osasta toiseen.
Hapetusluvut
Redox-reaktiossa hapetus ja pelkistys tapahtuvat aina yhdessä: yksi laji menettää elektronitiheyttä tai sen hapetusluku kasvaa, toinen vastaanottaa ja sen hapetusluku pienenee. Hapetusluvut ovat muodollista kirjanpitoa, mutta ne helpottavat elektronitasapainon seuraamista.
Kovalenttisessa molekyylissä hapetusluku voi olla kokonaisluku kuten +4, vaikka elektronitiheys ei ole siirtynyt kokonaan yhdelle atomille. Osittaisvaraukset ja spektroskooppinen elektronirakenne ovat eri käsitteitä.