s-lohko
Helium on hyvä muistutus siitä, että taulukon ryhmät perustuvat havaittuun kemialliseen sukulaisuuteen yhdessä elektronirakenteen kanssa. Mekaaninen lohkosääntö ei saa rikkoa parempaa kemiallista luokittelua.
p-lohko
s-, p-, d- ja f-alakuorissa on vastaavasti 1, 3, 5 ja 7 avaruudellista orbitaalia. Koska jokaiseen orbitaaliin mahtuu Paulin periaatteen vuoksi kaksi vastakkaisen spinin elektronia, kapasiteetit ovat 2, 6, 10 ja 14. Tämä näkyy suoraan jaksollisen järjestelmän lohkojen leveyksissä. Lohko kertoo, millaista alakuorta sarjassa täytetään, mutta se ei yksin määrää kaikkea kemiaa. Helium on hyvä esimerkki: sen konfiguraatio on 1s², mutta se sijoitetaan ryhmään 18, koska ensimmäinen kuori on täysin täysi ja sen kemia muistuttaa jalokaasuja. Heliumin vakautta ei pidä perustella oktetilla, koska ensimmäiseen kuoreen mahtuu vain kaksi elektronia.
d-lohko
Miksi helium on ryhmässä 18, vaikka sen konfiguraatio on 1s²?
f-lohko
s-, p-, d- ja f-lohkot ryhmittelevät jaksollisen järjestelmän alueita sen mukaan, minkä tyyppinen alakuori miehittyy perustilan elektronirakenteessa. Lohkojen leveydet seuraavat suoraan kvanttitiloista, mutta sijoittelu säilyttää myös kemiallisen sukulaisuuden.
s-lohko
s-alakuoressa on yksi avaruudellinen orbitaali ja kaksi elektronipaikkaa. Siksi s-lohkon pääosa on kaksi saraketta leveä ja sisältää alkalimetallit sekä maa-alkalimetallit.
s-, p-, d- ja f-alakuorissa on vastaavasti 1, 3, 5 ja 7 avaruudellista orbitaalia. Koska jokaiseen orbitaaliin mahtuu Paulin periaatteen vuoksi kaksi vastakkaisen spinin elektronia, kapasiteetit ovat 2, 6, 10 ja 14. Tämä näkyy suoraan jaksollisen järjestelmän lohkojen leveyksissä. Lohko kertoo, millaista alakuorta sarjassa täytetään, mutta se ei yksin määrää kaikkea kemiaa. Helium on hyvä esimerkki: sen konfiguraatio on 1s², mutta se sijoitetaan ryhmään 18, koska ensimmäinen kuori on täysin täysi ja sen kemia muistuttaa jalokaasuja. Heliumin vakautta ei pidä perustella oktetilla, koska ensimmäiseen kuoreen mahtuu vain kaksi elektronia.