Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.
Tieteessä kiinnostava luku on usein kysymyksen alku, ei sen loppu.
Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.
Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.
Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.
Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.
Isotoopeilla on sama järjestysluku mutta eri määrä neutroneja. Ne ovat siis sama alkuaine, mutta niiden massaluvut eroavat. Kemiallinen käyttäytyminen on yleensä samankaltaista elektronirakenteen vuoksi, kun taas ytimen stabiilisuus voi erota voimakkaasti.