Ligandit
Termodynaaminen stabiilisuus ei kerro reaktion nopeutta. Labiili kompleksi vaihtaa ligandeja nopeasti, inertti hitaasti. Kinetiikka on ratkaisevaa katalyysissä ja lääkeaineissa, joissa kompleksin elinikä voi olla yhtä tärkeä kuin tasapainovakio.
Koordinaatioluku
Sama molekyylikaava voi vastata eri koordinaatioisomeereja, kuten cis/trans- tai fac/mer-muotoja, ja kompleksit voivat olla myös kiraalisia. Geometria vaikuttaa reaktiivisuuteen ja biologiseen vaikutukseen; cisplatiinin toiminta eroaa voimakkaasti sen trans-isomeerista.
d-orbitaalien jakautuminen
Ligandit muuttavat metallikeskuksen elektronitiheyttä ja voivat stabiloida tiettyjä hapetusasteita. π-akseptorit ja π-donorit siirtävät d-tasojen energiaa eri tavoin, joten kompleksin redoxpotentiaali on koko koordinaatioympäristön ominaisuus, ei vain metallin “oma” luku.
Korkea ja matala spin
Koordinaatiokemia käsittelee komplekseja, joissa metallikeskus sitoo elektronipareja luovuttavia ligandeja. Ligandien geometria ja elektroninen vaikutus jakavat d-orbitaalien energioita ja muuttavat väriä, magnetismia, redox-kemiaa sekä reaktiivisuutta.
Ligandit
H₂O, NH₃, Cl⁻ ja CN⁻ ovat tyypillisiä ligandeja. Monodenttinen ligandi sitoutuu yhden luovuttaja-atomin kautta, monidenttinen usean ja voi muodostaa kelaattirenkaan.
Sama molekyylikaava voi vastata eri koordinaatioisomeereja, kuten cis/trans- tai fac/mer-muotoja, ja kompleksit voivat olla myös kiraalisia. Geometria vaikuttaa reaktiivisuuteen ja biologiseen vaikutukseen; cisplatiinin toiminta eroaa voimakkaasti sen trans-isomeerista.