SuomiFI
Kielet
Ar
Tärkeää

Kahdeksan elektronin oktettia ei sovelleta n=1-kuoreen · Argon (Ar) — alkuaine 18

Argon's filled valence shell helps explain its low reactivity under ordinary conditions.

1

Identify the particles or structure involved.

2
3

Ensimmäinen kuori on täysin täynnä kahdella elektronilla ja helium käyttäytyy jalokaasuna. Kahdeksan elektronin oktettia ei sovelleta n=1-kuoreen.

Explore elements → · Core Science →

18ArArgon
Argon · Ar · Z = 18

Argon (Ar) — alkuaine 18. Paikka jaksollisessa järjestelmässä auttaa ymmärtämään elektronirakennetta, hapetuslukuja ja kemiallisia sidoksia.

Näin luet tätä sivua

Argon (Ar) — alkuaine 18. Paikka jaksollisessa järjestelmässä auttaa ymmärtämään elektronirakennetta, hapetuslukuja ja kemiallisia sidoksia.

Summasääntö

Hapetusluku on muodollinen varaus, joka saadaan jakamalla sidoselektronit sovittujen elektronegatiivisuussääntöjen mukaan. Se on erittäin hyödyllinen redox-kemiassa ja tasapainotuksessa, mutta ei välttämättä vastaa atomin todellista paikallista sähkövarausta molekyylissä tai kiinteässä aineessa.

Neutraalissa yhdisteessä hapetuslukujen summa on nolla, polyatomisessa ionissa kokonaisvaraus. Tämä tekee tuntemattoman hapetusluvun ratkaisemisesta suoraviivaisen algebrallisen tehtävän.

Alkalimetallit ovat yleensä +1, maa-alkalimetallit +2 ja fluor −1. Happi on usein −2 ja vety +1, mutta peroksidit, superoksidit ja metallihydridit osoittavat, ettei sääntöjä voi soveltaa ilman rakennetta.

Hapetusluvun kasvu on muodollista hapettumista ja pieneneminen pelkistymistä. Muutosten avulla voidaan laskea siirtyvien elektronien määrä ja tarkistaa reaktion elektronitasapaino.

ns- ja d-tilojen läheisyys mahdollistaa useita elektronikonfiguraatioita. Ligandit, geometria ja liuotin voivat stabiloida eri hapetuslukuja samalle metallille.