Jaksolliset trendit kuvaavat ominaisuuksien toistuvia muutoksia järjestysluvun kasvaessa. Jakson yli efektiivinen ydinvaraus yleensä kasvaa ja atomisäde pienenee, kun taas ryhmää alaspäin uudet elektronikuoret yleensä kasvattavat atomikokoa. Trendit eivät ole ehdottomia sääntöjä, koska elektronirakenne aiheuttaa poikkeuksia.
Jaksolliset trendit kuvaavat ominaisuuksien toistuvia muutoksia järjestysluvun kasvaessa. Jakson yli efektiivinen ydinvaraus yleensä kasvaa ja atomisäde pienenee, kun taas ryhmää alaspäin uudet elektronikuoret yleensä kasvattavat atomikokoa. Trendit eivät ole ehdottomia sääntöjä, koska elektronirakenne aiheuttaa poikkeuksia.
Tieteessä kiinnostava luku on usein kysymyksen alku, ei sen loppu.
Tehollinen ydinvaraus Z_eff kuvaa mallissa sitä keskimääräistä vetovoimaa, jonka tietty elektroni kokee ytimestä muiden elektronien varjostuksen jälkeen. Ytimen todellinen varaus on edelleen +Ze; Z_eff ei ole uusi fyysinen varaus vaan tapa tiivistää monielektronisen atomin vaikutuksia.
Vedyn yhden elektronin ongelma on yksinkertainen, mutta monielektronisessa atomissa elektroni tuntee sekä ytimen vetovoiman että muiden elektronien hylkimisen. Z_eff antaa intuitiivisen tavan yhdistää nämä vaikutukset periodisiin trendeihin.
Sisäelektronit pienentävät ulkoelektronin kokemaa nettovetovoimaa, mutta ne eivät muodosta kovaa kuorta. Elektronitiheydet menevät päällekkäin ja jokaisen orbitaalin radiaalinen jakauma vaikuttaa siihen, kuinka paljon varjostusta se kokee.
s-orbitaaleilla on elektronitiheyttä hyvin lähellä ydintä ja ne tunkeutuvat sisäkuorien alueelle paremmin kuin monet p-, d- tai f-orbitaalit samalla n:llä. Siksi saman pääkuoren elektronit voivat kokea eri Z_eff:n.
Vasemmalta oikealle protonien määrä kasvaa ja uudet elektronit tulevat usein samaan pääkuoreen. Ne eivät varjosta lisäprotonien vaikutusta täydellisesti, joten valenssielektronien Z_eff tavallisesti kasvaa.