Massavajeesta energiaksi
Eri kokoisten ytimien vertailuun käytetään B/A:ta. Se kasvaa nopeasti kevyillä ytimillä, saavuttaa laajan maksimin raudan ja nikkelin seudulla ja pienenee hitaasti hyvin raskailla ytimillä. Tämä käyrä selittää fuusion ja fission energialähteen.
Sidosenergia nukleonia kohti
Suuri sidosenergia kertoo vahvasta kokonaisesta sidoksesta, mutta radioaktiivinen stabiilisuus riippuu myös mahdollisista lopputiloista, kvanttiluvuista ja esteistä. Ydin voi siis olla vahvasti sidottu ja silti radioaktiivinen, jos jokin hajoamiskanava on energettisesti ja kvanttimekaanisesti mahdollinen.
Stabiilisuus ei ole vain B/A
Vahva ydinvuorovaikutus on lyhytkantamainen, joten nukleoni sitoutuu voimakkaimmin lähinaapureihinsa. Siksi B/A ei kasva rajatta massaluvun mukana. Protonien sähköinen hylkiminen sen sijaan vaikuttaa pitkältä etäisyydeltä ja kasvaa tärkeäksi raskaissa ytimissä.
Vahvan voiman kyllästyminen
Mallissa sidosenergia jaetaan tilavuus-, pinta-, Coulomb-, epäsymmetria- ja paritustermeihin. Se ei kuvaa kaikkia kuorirakenteen yksityiskohtia, mutta näyttää, miksi pinta vähentää sidosta, suuri protonimäärä maksaa energiaa ja tietyt N/Z-suhteet ovat edullisia.
Massavajeesta energiaksi
Koko sidosenergian sijasta tutkitaan usein yhden neutronin tai protonin irrottamiseen tarvittavaa energiaa. Äkilliset muutokset erotusenergioissa voivat paljastaa sulkeutuneita ydinkuoria tai lähestymisen ytimen olemassaolorajalle.
Suuri sidosenergia kertoo vahvasta kokonaisesta sidoksesta, mutta radioaktiivinen stabiilisuus riippuu myös mahdollisista lopputiloista, kvanttiluvuista ja esteistä. Ydin voi siis olla vahvasti sidottu ja silti radioaktiivinen, jos jokin hajoamiskanava on energettisesti ja kvanttimekaanisesti mahdollinen.