Ioni on atomi tai atomiryhmä, jolla on nettosähkövaraus. Elektronien menetys tuottaa positiivisen kationin ja elektronien vastaanotto negatiivisen anionin. Protonien määrä ei tavallisessa kemiallisessa ionisaatiossa muutu, joten alkuaineen identiteetti säilyy.
Ioni on atomi tai atomiryhmä, jolla on nettosähkövaraus. Elektronien menetys tuottaa positiivisen kationin ja elektronien vastaanotto negatiivisen anionin. Protonien määrä ei tavallisessa kemiallisessa ionisaatiossa muutu, joten alkuaineen identiteetti säilyy.
Tieteessä kiinnostava luku on usein kysymyksen alku, ei sen loppu.
Isoelektronisilla lajeilla on sama määrä elektroneja. Kun elektronimäärä pidetään vakiona ja protonilukua muutetaan, saadaan lähes kontrolloitu vertailu, joka paljastaa ydinvarauksen vaikutuksen säteeseen, sitoutumiseen ja polarisoituvuuteen.
O²⁻, F⁻, Ne, Na⁺ ja Mg²⁺ sisältävät kaikki kymmenen elektronia mutta 8, 9, 10, 11 ja 12 protonia. Siksi saman elektronipilven ydinvetovoima kasvaa sarjan läpi.
Suurempi Z vetää saman elektronijoukon lähemmäs ydintä. Säde pienenee siten selvästi O²⁻:sta Mg²⁺:aan.
Kun ydinvetovoima kasvaa, elektronit ovat yleensä tiukemmin sidottuja. Tämä heijastuu ionisaatioenergioihin ja spektritasoihin, vaikka kokonaisvaraus on huomioitava yksittäisessä prosessissa.
Pienempi, tiukemmin sidottu elektronipilvi on vaikeampi deformoida ulkoisella kentällä. Polarisoituvuus pienenee siksi usein kasvavan Z:n mukana isoelektronisessa sarjassa.