Suprajohtavat magneetit
Yksi käytännön yhteys on suprajohtavat magneetit. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Niobium on järjestysluvun 41 alkuaine (Nb). Se sijaitsee jaksossa 5, ryhmässä 5 ja d-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Kr] 4d4 5s1.
Siirtymämetalleilla s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan. Tämä mahdollistaa useita hapetuslukuja sekä suuren vaihtelun sidoksissa, koordinaatiokemiassa ja materiaalien ominaisuuksissa.
Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Kr] 4d4 5s1. Valenssielektronien määrä ja energia määräävät, miten atomi sitoutuu ja millaisia ionisia tai kovalenttisia rakenteita se voi muodostaa.
Niobium esiintyy metallina ja seoksissa sekä esimerkiksi oksideissa, halogenideissa ja koordinaatioyhdisteissä. Useat hapetusluvut ovat mahdollisia, koska s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan.
Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 8.57 g/cm³. Sulamispiste on 2 745 K (2 472 °C). Kiehumispiste on 5 017 K (4 744 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Käytännössä niobium liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: suprajohtavat magneetit, metallurgia, teräs ja korut.
Yksi käytännön yhteys on suprajohtavat magneetit. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Yksi käytännön yhteys on metallurgia. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Yksi käytännön yhteys on teräs. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Yksi käytännön yhteys on korut. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Niobium sijaitsee jaksossa 5 ja ryhmässä 5. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Titaani, Vanadiini, Kromi, Zirkonium.
Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.
Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään Charles Hatchett. Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 41 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.
Standardiatomipaino on 92.90637(1). Se kuvaa luonnollisen maanpäällisen aineen isotooppikoostumuksen painotettua keskiarvoa, ei yhden tietyn atomin massaa.
Tällä alkuaineella on vähintään yksi pysyvä isotooppi. Isotoopeilla on sama protonien määrä mutta eri neutronien määrä, joten ne ovat sama alkuaine mutta niiden atomimassat eroavat.
Turvallisuus riippuu kemiallisesta muodosta, annoksesta ja altistusreitistä. Puhdas alkuaine, ionit ja yhdisteet voivat vaikuttaa elimistöön ja ympäristöön hyvin eri tavoin, joten käytettävän aineen omat turvallisuustiedot on tarkistettava.