Urea
Urea on CH₄N₂O ja sen rakenne on H₂N–C(=O)–NH₂. Karbonyylihiili on suoraan sitoutunut kahteen typpiatomiin, joten yhdiste on karbonyylidiamidi.
Karbonyylihiili on suoraan sitoutunut kahteen typpiatomiin.
Rakenne H₂N–C(=O)–NH₂ erottaa urean tavallisista amiineista ja yksinkertaisista ketoneista. Funktionaalinen ryhmä on luettava yhtenä kytkeytyneenä amidijärjestelmänä.
Resonanssi tekee raskasatomirungosta lähes tasomaisen.
Typen elektroniparien delokalisaatio karbonyyliin antaa C–N-sidoksille osittaista kaksoissidosluonnetta. Tämä suosii C-, O- ja N-atomien lähes tasomaista järjestystä.
Lue kaavaa
Vetysidokset vaikuttavat sekä kiinteään aineeseen että vesiliukoisuuteen.
Ureassa on N–H-luovuttajia ja karbonyylihappi vastaanottajana. Molekyylit voivat siksi muodostaa vetysidosverkostoja keskenään ja veden kanssa.
Syvennä
Ovatko urean C–N-sidokset tavallisia vapaasti kiertyviä yksinkertaisia sidoksia?
Eivät täysin. Resonanssi antaa niille osittaista kaksoissidosluonnetta ja rajoittaa kiertymistä.
Onko urea ioninen suola?
Ei. Puhdas urea on neutraali molekyyliyhdiste.