Ruostumaton teräs
Nikkeli kuuluu kromin ohella moniin ruostumattomiin teräksiin ja auttaa säätämään mikrorakennetta, sitkeyttä ja korroosionkestävyyttä.
Nikkeli on järjestysluvun 28 alkuaine (Ni). Se sijaitsee jaksossa 4, ryhmässä 10 ja d-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Ar] 3d8 4s2.
Siirtymämetalleilla s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan. Tämä mahdollistaa useita hapetuslukuja sekä suuren vaihtelun sidoksissa, koordinaatiokemiassa ja materiaalien ominaisuuksissa.
Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Ar] 3d8 4s2. Valenssielektronien määrä ja energia määräävät, miten atomi sitoutuu ja millaisia ionisia tai kovalenttisia rakenteita se voi muodostaa.
Nikkeli esiintyy metallina ja seoksissa sekä esimerkiksi oksideissa, halogenideissa ja koordinaatioyhdisteissä. Useat hapetusluvut ovat mahdollisia, koska s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan.
Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 8.908 g/cm³. Sulamispiste on 1 729 K (1 456 °C). Kiehumispiste on 3 003 K (2 730 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Käytännössä nikkeli liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: ruostumaton teräs, akut ja paristot, kolikot ja rahaseokset.
Nikkeli kuuluu kromin ohella moniin ruostumattomiin teräksiin ja auttaa säätämään mikrorakennetta, sitkeyttä ja korroosionkestävyyttä.
Yksi käytännön yhteys on akut ja paristot. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Nikkeliä käytetään kolikkoseoksissa, joissa tarvitaan kulutuskestävyyttä, korroosionkestävyyttä ja sopivaa kovuutta.
Yksi käytännön yhteys on rahaseokset. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Nikkeli sijaitsee jaksossa 4 ja ryhmässä 10. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Koboltti, Kupari, Rodium, Palladium.
Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.
Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään Axel Fredrik Cronstedt. Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 28 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.
Standardiatomipaino on 58.6934(4). Se kuvaa luonnollisen maanpäällisen aineen isotooppikoostumuksen painotettua keskiarvoa, ei yhden tietyn atomin massaa.
Tällä alkuaineella on vähintään yksi pysyvä isotooppi. Isotoopeilla on sama protonien määrä mutta eri neutronien määrä, joten ne ovat sama alkuaine mutta niiden atomimassat eroavat.
Turvallisuus riippuu kemiallisesta muodosta, annoksesta ja altistusreitistä. Puhdas alkuaine, ionit ja yhdisteet voivat vaikuttaa elimistöön ja ympäristöön hyvin eri tavoin, joten käytettävän aineen omat turvallisuustiedot on tarkistettava.