Vektoriluonne
Aluksi levossa oleva kappale voi hajota osiin, joilla on suuret vastakkaiset liikemäärät. Sisäinen energia muuttuu kineettiseksi, mutta osien vektorisumma pysyy nollana, jos ulkoinen impulssi on vähäinen.
Impulssi
Suurilla nopeuksilla p≠mv klassisessa muodossa, vaan liikemäärä sisältää Lorentz-kertoimen. Liikemäärän säilyminen säilyy fundamentaalina periaatteena, mutta suureen kaava muuttuu.
Miksi säilyy
Samalla liikemäärällä kevyellä kappaleella voi olla suurempi kineettinen energia kuin raskaalla, koska K=p²/(2m) klassisessa rajassa. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi liikemäärän ja energian säilyminen antavat törmäyksille riippumattomia ehtoja.
Elastinen törmäys
Liikemäärä p=mv on vektorisuure. Suljetussa systeemissä kokonaisliikemäärä säilyy, jos ulkoisten voimien kokonaisimpulssi on nolla tai merkityksettömän pieni. Säilyminen toimii törmäyksissä myös silloin, kun kineettinen energia ei säily.
Vektoriluonne
Vastakkaissuuntaiset liikemäärät voivat kumota toisensa. Kaksi yhtä suurta massaa yhtä suurilla vastakkaisilla nopeuksilla voi antaa p_total=0, vaikka kummallakin on positiivinen kineettinen energia.
Suurilla nopeuksilla p≠mv klassisessa muodossa, vaan liikemäärä sisältää Lorentz-kertoimen. Liikemäärän säilyminen säilyy fundamentaalina periaatteena, mutta suureen kaava muuttuu.