Kovalenttinen säde
Jos kaksi taulukkoa antaa eri luvut, tarkista ensin säteen tyyppi ja koordinaatio. Eri operatiiviset määritelmät voivat olla samanaikaisesti oikeita, koska ne kuvaavat eri tapoja, joilla elektronipilvet kohtaavat.
Van der Waals -säde
Korkeassa paineessa atomien väliset etäisyydet pienenevät, elektronipilvet limittyvät voimakkaammin ja kiderakenne voi vaihtua. Tämä osoittaa jälleen, ettei atomisäde ole muuttumaton pallon mitta. Rakenteen muutos voi samalla muuttaa sidoksia, kaistarakennetta ja sähköisiä ominaisuuksia.
Metallinen säde
Z_eff kasvaa ilman uutta pääkuorta, joten elektronitiheys vedetään keskimäärin lähemmäs ydintä.
Trendit jaksossa
Atomilla ei ole kovaa pintaa, joten atomisäde on käytännöllisesti määritelty mitta eikä yksi absoluuttinen raja. Kovalenttinen, metallinen ja van der Waals -säde perustuvat eri etäisyyksiin, mutta yhtenäisesti käytettyinä ne paljastavat selviä jaksollisia trendejä.
Kovalenttinen säde
Kahden samanlaisen kovalenttisesti sitoutuneen atomin ydinvälin puolikas antaa kovalenttisen säteen. Arvo riippuu sidoksen kertaluvusta ja kemiallisesta ympäristöstä, joten yksittäinen atomi ei kanna yhtä muuttumatonta sädelukua.
Korkeassa paineessa atomien väliset etäisyydet pienenevät, elektronipilvet limittyvät voimakkaammin ja kiderakenne voi vaihtua. Tämä osoittaa jälleen, ettei atomisäde ole muuttumaton pallon mitta. Rakenteen muutos voi samalla muuttaa sidoksia, kaistarakennetta ja sähköisiä ominaisuuksia.