Massavajeesta energiaksi
Suuri sidosenergia kertoo vahvasta kokonaisesta sidoksesta, mutta radioaktiivinen stabiilisuus riippuu myös mahdollisista lopputiloista, kvanttiluvuista ja esteistä. Ydin voi siis olla vahvasti sidottu ja silti radioaktiivinen, jos jokin hajoamiskanava on energettisesti ja kvanttimekaanisesti mahdollinen.
Sidosenergia nukleonia kohti
Vahva ydinvuorovaikutus on lyhytkantamainen, joten nukleoni sitoutuu voimakkaimmin lähinaapureihinsa. Siksi B/A ei kasva rajatta massaluvun mukana. Protonien sähköinen hylkiminen sen sijaan vaikuttaa pitkältä etäisyydeltä ja kasvaa tärkeäksi raskaissa ytimissä.
Stabiilisuus ei ole vain B/A
Mallissa sidosenergia jaetaan tilavuus-, pinta-, Coulomb-, epäsymmetria- ja paritustermeihin. Se ei kuvaa kaikkia kuorirakenteen yksityiskohtia, mutta näyttää, miksi pinta vähentää sidosta, suuri protonimäärä maksaa energiaa ja tietyt N/Z-suhteet ovat edullisia.
Vahvan voiman kyllästyminen
Koko sidosenergian sijasta tutkitaan usein yhden neutronin tai protonin irrottamiseen tarvittavaa energiaa. Äkilliset muutokset erotusenergioissa voivat paljastaa sulkeutuneita ydinkuoria tai lähestymisen ytimen olemassaolorajalle.
Massavajeesta energiaksi
Ydinreaktiossa verrataan alku- ja lopputilan kokonaislepomassoja. Jos tuotteiden massa on pienempi, Q on positiivinen ja ero ilmestyy liike-energiana tai gammasäteilynä. Energia ei synny tyhjästä, vaan vapautuu erilaisesta sidostilasta.
Vahva ydinvuorovaikutus on lyhytkantamainen, joten nukleoni sitoutuu voimakkaimmin lähinaapureihinsa. Siksi B/A ei kasva rajatta massaluvun mukana. Protonien sähköinen hylkiminen sen sijaan vaikuttaa pitkältä etäisyydeltä ja kasvaa tärkeäksi raskaissa ytimissä.