Tiede

Elektronegatiivisuus — Paulingin asteikko

Polaariset sidokset eivät takaa polaarista molekyyliä. Geometria ratkaisee dipolimomenttien vektorisumman. CO₂:n kaksi C=O-dipolia kumoavat toisensa lineaarisessa rakenteessa, kun taas H₂O:n kulmarakenne jättää nettodipolin.

Paulingin asteikko

Polaariset sidokset eivät takaa polaarista molekyyliä. Geometria ratkaisee dipolimomenttien vektorisumman. CO₂:n kaksi C=O-dipolia kumoavat toisensa lineaarisessa rakenteessa, kun taas H₂O:n kulmarakenne jättää nettodipolin.

Jaksollinen trendi

Elektronegatiivisuutta käytetään muodollisessa elektronien jakamisessa hapetuslukuja varten: sidoselektronit annetaan enemmän elektronegatiiviselle atomille. Hapetusluku on kuitenkin kirjanpitoluku eikä sama kuin todellinen osittaisvaraus.

Sidospolariteetti

Atomin kyky vetää tiheyttä riippuu myös hapetustilasta, hybridisaatiosta ja kemiallisesta ympäristöstä. Siksi yksi taulukkoarvo on hyödyllinen likiarvo, ei muuttumaton luonnonvakio.

Molekyylin polariteetti

Elektroninaffiniteetti kuvaa kaasufaasin elektronin liittämiseen liittyvää energiaa, kun taas elektronegatiivisuus kuvaa sidoksessa olevaa suhteellista vetovoimaa. Käsitteet korreloivat mutta eivät ole identtisiä.

Elektronegatiivisuusχ

Paulingin asteikko

Sidoksen dipolimomentti ei määräydy yksin elektronegatiivisuuserosta, vaan myös erotetun varauksen määrästä ja sidospituudesta. Kaksi sidosta samalla elektronegatiivisuuserolla voi siksi antaa eri dipolimomentin.

Elektronegatiivisuutta käytetään muodollisessa elektronien jakamisessa hapetuslukuja varten: sidoselektronit annetaan enemmän elektronegatiiviselle atomille. Hapetusluku on kuitenkin kirjanpitoluku eikä sama kuin todellinen osittaisvaraus.