Lineaarinen polarisaatio
Kaksoistaittava aine antaa kahdelle polarisaatiokomponentille eri vaihe nopeudet. Neljännesaaltolevy voi luoda π/2 vaihe-eron ja muuntaa sopivan lineaarisen valon ympyräpolarisoiduksi; puoliaaltolevy voi kiertää lineaarisen polarisaation suuntaa.
Malusin laki
Tietyllä tulokulmalla heijastunut valo voi olla voimakkaasti lineaarisesti polarisoitunutta. Ideaaliselle rajalle tanθ_B=n₂/n₁. Polarisoivat aurinkolasit hyödyntävät tätä vähentääkseen vaakapinnoista tulevaa häikäisyä.
Ympyrä ja ellipsi
Taivaanvalo on osittain polarisoitunutta molekyylisironnan vuoksi. Polarisaation aste ja suunta riippuvat havainnon geometriasta suhteessa Aurinkoon ja tarjoavat tietoa ilmakehästä.
Aaltolaatat
Osittain polarisoidun valon täydellinen kuvaus vaatii enemmän kuin yhden kulman. Neljä Stokes-parametria kuvaavat kokonaisintensiteetin sekä kolme polarisaation komponenttia. Niitä käytetään tähtitieteessä, mikroskopiassa ja kaukokartoituksessa.
Lineaarinen polarisaatio
Moninkertainen sironta, epähomogeenisuus ja satunnaisesti suuntautuneet rakenteet voivat muuttaa täysin polarisoidun valon osittain polarisoiduksi. Tällöin yksi Jones-vektori ei riitä. Stokes-parametrit ja Mueller-matriisit kuvaavat intensiteettitasolla myös osittaisen polarisaation ja voivat paljastaa materiaalin mikrorakennetta.
Tietyllä tulokulmalla heijastunut valo voi olla voimakkaasti lineaarisesti polarisoitunutta. Ideaaliselle rajalle tanθ_B=n₂/n₁. Polarisoivat aurinkolasit hyödyntävät tätä vähentääkseen vaakapinnoista tulevaa häikäisyä.