Katalyytit
Platina-alkuaineeseen perustuvia materiaaleja käytetään katalyytteinä, kun niiden pinta tai hapetusaste nopeuttaa reaktiota kulumatta kokonaisreaktiossa.
Platina on järjestysluvun 78 alkuaine (Pt). Se sijaitsee jaksossa 6, ryhmässä 10 ja d-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Xe] 4f14 5d9 6s1.
Siirtymämetalleilla s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan. Tämä mahdollistaa useita hapetuslukuja sekä suuren vaihtelun sidoksissa, koordinaatiokemiassa ja materiaalien ominaisuuksissa.
Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Xe] 4f14 5d9 6s1. Valenssielektronien määrä ja energia määräävät, miten atomi sitoutuu ja millaisia ionisia tai kovalenttisia rakenteita se voi muodostaa.
Platina esiintyy metallina ja seoksissa sekä esimerkiksi oksideissa, halogenideissa ja koordinaatioyhdisteissä. Useat hapetusluvut ovat mahdollisia, koska s- ja d-elektronien energiat ovat lähellä toisiaan.
Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 21.45 g/cm³. Sulamispiste on 2 042 K (1 769 °C). Kiehumispiste on 4 098 K (3 825 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Käytännössä platina liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: katalyytit, korut ja lääketieteelliset sovellukset.
Platina-alkuaineeseen perustuvia materiaaleja käytetään katalyytteinä, kun niiden pinta tai hapetusaste nopeuttaa reaktiota kulumatta kokonaisreaktiossa.
Yksi käytännön yhteys on korut. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Platina-alkuaineen merkitys tässä yhteydessä riippuu sen kemiallisesta muodosta tai käytetystä isotoopista. Alkuaineen biologiset ja tekniset roolit on erotettava toisistaan.
Platina sijaitsee jaksossa 6 ja ryhmässä 10. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Rodium, Palladium, Hopea, Iridium.
Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.
Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään Antonio de Ulloa. Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 78 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.
Standardiatomipaino on 195.084(9). Se kuvaa luonnollisen maanpäällisen aineen isotooppikoostumuksen painotettua keskiarvoa, ei yhden tietyn atomin massaa.
Tällä alkuaineella on vähintään yksi pysyvä isotooppi. Isotoopeilla on sama protonien määrä mutta eri neutronien määrä, joten ne ovat sama alkuaine mutta niiden atomimassat eroavat.
Turvallisuus riippuu kemiallisesta muodosta, annoksesta ja altistusreitistä. Puhdas alkuaine, ionit ja yhdisteet voivat vaikuttaa elimistöön ja ympäristöön hyvin eri tavoin, joten käytettävän aineen omat turvallisuustiedot on tarkistettava.