Ydinenergia
Uraani-alkuainetta tai sen isotooppeja hyödynnetään ydintekniikassa niiden ydinominaisuuksien vuoksi. Sovellus riippuu käytetystä isotoopista ja materiaalimuodosta.
Uraani on järjestysluvun 92 alkuaine (U). Se sijaitsee jaksossa 7, ryhmässä — ja f-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Rn] 5f3 6d1 7s2.
Aktinoidien kemiassa 5f-, 6d- ja 7s-orbitaalit ovat lähellä toisiaan energiassa. Varhaiset aktinoidit voivat esiintyä useissa hapetusluvuissa, kun taas raskaammissa jäsenissä +3 korostuu.
Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Rn] 5f3 6d1 7s2. Kaikki aktinoidit ovat radioaktiivisia, joten isotooppien stabiilisuus ja puoliintumisajat liittyvät olennaisesti niiden tutkimukseen.
Uraani esiintyy useissa hapetusluvuissa ja muodostaa esimerkiksi oksideja, fluorideja ja uranyyliyhdisteitä. Kaikki uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia, joten kemia liittyy läheisesti radiokemiaan.
Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 19.1 g/cm³. Sulamispiste on 1 407 K (1 134 °C). Kiehumispiste on 4 404 K (4 131 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Käytännössä uraani liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: ydinenergia, lasin värjäys ja tieteellinen tutkimus.
Uraani-alkuainetta tai sen isotooppeja hyödynnetään ydintekniikassa niiden ydinominaisuuksien vuoksi. Sovellus riippuu käytetystä isotoopista ja materiaalimuodosta.
Uraani-yhdisteitä voidaan käyttää värin tai optisen vasteen tuottamiseen. Tarkka vaikutus riippuu yhdisteestä, hapetusasteesta ja materiaalin rakenteesta.
Uraani-alkuainetta tutkitaan atomirakenteen, ydinominaisuuksien ja jaksollisten trendien testaamiseksi. Käyttö on tutkimuspainotteista eikä perustu suuriin materiaalimääriin.
Uraani sijaitsee jaksossa 7 ja ryhmässä 3. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Torium, Protaktinium, Neptunium, Plutonium.
Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.
Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään Martin Heinrich Klaproth. Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 92 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.
Standardiatomipaino on 238.02891(3). Se kuvaa luonnollisen maanpäällisen aineen isotooppikoostumuksen painotettua keskiarvoa, ei yhden tietyn atomin massaa.
Tällä alkuaineella ei ole pysyvää isotooppia. Isotoopit ovat radioaktiivisia, joten puoliintumisaika ja hajoamistapa ovat tärkeitä mittauksessa, käsittelyssä ja sovelluksissa.
Uraani on radioaktiivinen tai esiintyy radioaktiivisina isotooppeina. Käsittely vaatii säteilysuojauksen, joka sovitetaan isotooppiin, aktiivisuuteen, säteilylajiin ja kemialliseen muotoon.