Elektroniikka
Pii-alkuainetta käytetään elektroniikassa silloin, kun sen sähkönjohtavuus, puolijohdeominaisuudet, optinen vaste tai kemiallinen vakaus on hyödyllinen.
Pii on järjestysluvun 14 alkuaine (Si). Se sijaitsee jaksossa 3, ryhmässä 14 ja p-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Ne] 3s2 3p2.
Ryhmän 14 alkuaineilla on neljä valenssielektronia. Kovalenttinen sitoutuminen hallitsee kevyimpiä jäseniä, kun taas metalliluonne kasvaa ryhmässä alaspäin.
Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Ne] 3s2 3p2. Valenssielektronien määrä ja energia määräävät, miten atomi sitoutuu ja millaisia ionisia tai kovalenttisia rakenteita se voi muodostaa.
Pii muodostaa puhtaana kovalenttisen verkkorakenteen. Yhdisteissä tärkeimpiä muotoja ovat piidioksidi ja silikaatit, ja sama vahva kovalenttinen sitoutuminen on tärkeää myös puolijohdemateriaaleissa.
Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 2.329 g/cm³. Sulamispiste on 1 688 K (1 415 °C). Kiehumispiste on 3 538 K (3 265 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.
Käytännössä pii liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: elektroniikka, aurinkokennot ja erikoislasit.
Pii-alkuainetta käytetään elektroniikassa silloin, kun sen sähkönjohtavuus, puolijohdeominaisuudet, optinen vaste tai kemiallinen vakaus on hyödyllinen.
Yksi käytännön yhteys on aurinkokennot. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Yksi käytännön yhteys on erikoislasit. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.
Pii sijaitsee jaksossa 3 ja ryhmässä 14. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Boori, Hiili, Typpi, Alumiini.
Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.
Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään Jöns Jacob Berzelius. Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 14 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.
Standardiatomipaino ilmoitetaan välinä [28.084, 28.086]. Luonnollisten näytteiden isotooppisuhteet voivat vaihdella hieman, joten yksi desimaaliluku peittäisi todellisen vaihtelun.
Tällä alkuaineella on vähintään yksi pysyvä isotooppi. Isotoopeilla on sama protonien määrä mutta eri neutronien määrä, joten ne ovat sama alkuaine mutta niiden atomimassat eroavat.
Turvallisuus riippuu kemiallisesta muodosta, annoksesta ja altistusreitistä. Puhdas alkuaine, ionit ja yhdisteet voivat vaikuttaa elimistöön ja ympäristöön hyvin eri tavoin, joten käytettävän aineen omat turvallisuustiedot on tarkistettava.