Alkuaine · viitesivu
38Sr

Strontium

Strontium on järjestysluvun 38 alkuaine (Sr). Se sijaitsee jaksossa 5, ryhmässä 2 ja s-lohkossa. Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Elektronikonfiguraatio on [Kr] 5s2.

Järjestysluku38
Standardiatomipaino87.62(1)
Ryhmä2
Jakso5
Lohkos
Elektronikonfiguraatio[Kr] 5s2
Elektronirakenne

Mikä ohjaa kemiallista käyttäytymistä

Ryhmän 2 ulompi elektronirakenne päättyy s²-konfiguraatioon. Kahden valenssielektronin luovuttaminen johtaa tavallisesti +2-ioneihin.

Tämän atomin elektronikonfiguraatio on [Kr] 5s2. Valenssielektronien määrä ja energia määräävät, miten atomi sitoutuu ja millaisia ionisia tai kovalenttisia rakenteita se voi muodostaa.

Kemialliset muodot

Yhdisteet, ionit ja materiaalit

Strontium-alkuaineelle hapetusluku +2 on hallitseva. Oksidit, hydroksidit, halogenidit, karbonaatit ja sulfaatit ovat tavallisia yhdisteryhmiä.

Fysikaalinen käyttäytyminen

Olomuoto ja faasimuutokset

Huoneenlämmössä vertailuolomuoto on kiinteä. Ilmoitettu tiheys on 2.64 g/cm³. Sulamispiste on 1 041 K (767.9 °C). Kiehumispiste on 1 650 K (1 377 °C). Paine, puhtaus ja kiderakenne voivat vaikuttaa mitattuihin fysikaalisiin ominaisuuksiin.

Esiintyminen ja käyttö

Missä alkuainetta esiintyy ja käytetään

Käytännössä strontium liittyy erityisesti seuraaviin yhteyksiin: ilotulitteet, magneetit ja lääketieteelliset sovellukset.

Käytännössä

Konkreettisia käyttökohteita

Ilotulitteet

Yksi käytännön yhteys on ilotulitteet. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.

Magneetit

Yksi käytännön yhteys on magneetit. Alkuaineen tarkka rooli riippuu käytetystä kemiallisesta muodosta, seoksesta, materiaalista tai isotoopista.

Lääketieteelliset sovellukset

Strontium-alkuaineen merkitys tässä yhteydessä riippuu sen kemiallisesta muodosta tai käytetystä isotoopista. Alkuaineen biologiset ja tekniset roolit on erotettava toisistaan.

Paikka jaksollisessa järjestelmässä

Mitä naapurialkuaineet kertovat

Strontium sijaitsee jaksossa 5 ja ryhmässä 2. Todelliset naapurialkuaineet auttavat vertaamaan atomikokoa, ionisaatioenergiaa, elektronirakennetta ja sidostapoja jaksollisen järjestelmän sisällä. Tässä lähialueessa näkyvät esimerkiksi Kalium, Kalsium, Skandium, Rubidium.

Viitearvot

Fysikaaliset ja atomitason ominaisuudet

Luokitusmaa-alkalimetalli
Olomuoto huoneenlämmössäkiinteä
Elektronikuoret2 · 8 · 18 · 8 · 2
Tiheys2.64 g/cm³
Sulamispiste1 041 K (767.9 °C)
Kiehumispiste1 650 K (1 377 °C)
Paulingin elektronegatiivisuus0.95
Ensimmäinen ionisaatioenergia549.5 kJ/mol
Elektroniaffiniteetti5.023 kJ/mol

Arvot kuvaavat alkuainetta tai neutraalia atomia silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Fysikaaliset arvot voivat riippua allotroopista, paineesta ja mittausolosuhteista.

Historia

Löytäminen ja tunnistaminen

Tämän alkuaineen löytäminen yhdistetään henkilöön tai ryhmään William Cruickshank (chemist). Uuden alkuaineen tunnistaminen, puhtaan näytteen eristäminen ja myöhempi järjestyslukuun 38 perustuva luokittelu eivät aina tapahtuneet samanaikaisesti.

Isotoopit ja atomipaino

Miten isotooppikoostumus vaikuttaa lukuihin

Standardiatomipaino on 87.62(1). Se kuvaa luonnollisen maanpäällisen aineen isotooppikoostumuksen painotettua keskiarvoa, ei yhden tietyn atomin massaa.

Tällä alkuaineella on vähintään yksi pysyvä isotooppi. Isotoopeilla on sama protonien määrä mutta eri neutronien määrä, joten ne ovat sama alkuaine mutta niiden atomimassat eroavat.

Turvallisuus

Käsittely ja altistuminen

Turvallisuus riippuu kemiallisesta muodosta, annoksesta ja altistusreitistä. Puhdas alkuaine, ionit ja yhdisteet voivat vaikuttaa elimistöön ja ympäristöön hyvin eri tavoin, joten käytettävän aineen omat turvallisuustiedot on tarkistettava.