Kiderakenne

Kide on atomien, ionien tai molekyylien pitkän kantaman jaksollinen järjestys. Rakenne määrää tiheyden, diffraktiokuvion, dislokaatioiden liikkeen, monia sähköisiä ominaisuuksia ja faasimuutoksia.

Hila ja kanta

Bravais-hila kuvaa jaksolliset pisteet ja kanta kertoo, mitkä atomit liitetään kuhunkin pisteeseen. Yhdessä ne muodostavat fyysisen rakenteen. Sama hila voi siksi esiintyä eri kemiallisissa kiteissä.

Alkeiskoppi

Alkeiskoppi toistuu translaatioilla. Kuutiokopin kulma-atomi jakautuu kahdeksan kopin kesken ja pinta-atomi kahden. Oikea tehollinen atomimäärä tarvitaan tiheyden laskemiseen.

BCC, FCC ja HCP

Monet metallit ovat BCC-, FCC- tai HCP-rakenteisia. FCC ja HCP ovat tiiviisti pakkautuneita koordinaatiolla 12 mutta eri kerrosjärjestyksillä; BCC:n lähin koordinaatio on 8.

Koordinaatio

Koordinaatioluku kertoo lähimpien naapureiden määrän. Se liittyy paikalliseen sidontaan, diffuusioon ja plastiseen muodonmuutokseen.

Diffraktio

Jaksolliset atomitasot antavat konstruktiivisen interferenssin tietyissä kulmissa. Braggin laki 2d sinθ=nλ yhdistää tasovälin ja huippujen paikat, jolloin röntgen- tai neutronidiffraktio paljastaa rakennetta.

Virheet

Vakanssit, välisija-atomit, substituutiot, dislokaatiot ja raerajat ovat todellisessa kiteessä olennaisia. Ne voivat hallita lujuutta, ionijohtavuutta ja puolijohteen toimintaa.

Polymorfia

Sama koostumus voi muodostaa eri rakenteita. Timantti ja grafiitti ovat molemmat hiiltä, mutta erilainen sidostopologia antaa täysin erilaiset mekaaniset ja sähköiset ominaisuudet.

Käänteishila

Diffraktio voidaan kuvata käänteishilan avulla. Kun sirontavektori vastaa käänteishilan vektoria, saadaan konstruktiivinen interferenssi. Menetelmä yleistää Braggin lain monimutkaisille kiteille ja liittyy myös elektronien vyörakenteeseen.

Dislokaatiot

Plastinen muodonmuutos tapahtuu usein dislokaatioiden liikkeellä tietyissä liukujärjestelmissä. Kiderakenne määrää, kuinka helposti ne liikkuvat. Raerajat ja seosaineet voivat estää liikettä ja lujittaa materiaalia.

Pakkaustiheys

FCC- ja HCP-rakenteiden ideaalinen kovapallopakkaus täyttää noin 74% tilasta, BCC vähemmän. Kovapallomalli ei kuvaa elektronisidosta täydellisesti, mutta se havainnollistaa koordinaatiota, aukkoja ja tiheyseroja.

Hilan värähtely

Atomit eivät ole paikallaan hilapisteissä vaan värähtelevät niiden ympärillä. Kollektiiviset värähtelyt eli fononit vaikuttavat lämpökapasiteettiin, lämmönjohtavuuteen ja elektronien sirontaan. Kiderakenne määrää siis myös dynaamisen värähtelyspektrin.

Harjoitus

Montako atomia on tehollisesti FCC-alkeiskopissa?

Ratkaisu

Kulmista tulee 8×1/8=1 ja pinnoista 6×1/2=3, yhteensä 4.