Kiderakenne
Kide voidaan kuvata jaksollisena hilana ja siihen liitettynä kantana, joka sisältää atomit, ionit tai molekyylit. Alkeiskoppi on pienin käytännöllinen toistuva rakennusosa; se ei tarkoita eristettyä molekyyliä eikä fyysistä laatikkoa, johon tietyt atomit kuuluvat yksin.
Hila + kanta + alkeiskoppi
Bravais-hila määrittää jaksollisuuden ja kanta kertoo, mitä hiukkasia kuhunkin hilapisteeseen liittyy. Yhdessä ne määrittävät kiderakenteen.
Yleisissä kuutiollisissa malleissa yksinkertainen kuutio (SC) sisältää tehokkaasti yhden hilapisteen solua kohti, tilakeskinen kuutio (BCC) kaksi ja pintakeskinen kuutio (FCC) neljä.
Solujen kesken jaetut hiukkaset on laskettava oikein
Kulma-atomi jaetaan kahdeksan solun kesken ja sen osuus on 1/8. Tahkon keskellä oleva atomi kuuluu kahteen soluun ja sen osuus on 1/2; kokonaan solun sisällä oleva atomi lasketaan kokonaan.
Näin SC: 8×1/8 = 1, BCC: 1 + 8×1/8 = 2 ja FCC: 6×1/2 + 8×1/8 = 4. Tätä Z-arvoa tarvitaan suoraan tiheyslaskuissa.
Koordinaatio ja pakkautuminen seuraavat geometriasta
Koordinaatioluku kertoo lähimpien naapureiden määrän. Ideaalisissa yksiatomisissa malleissa SC:n koordinaatioluku on 6, BCC:n 8 ja FCC:n 12. FCC ja HCP ovat tiiviisti pakkautuneita ja niiden pakkautumisosuus on noin 0,74.
Kuutiolliselle solulle ρ = ZM/(NAa³). Kaavan käyttö vaatii oikean Z:n sekä hilaparametrin a muuntamisen samoihin pituusyksiköihin kuin haluttu tilavuusyksikkö.
Diffraktio yhdistää tasovälin mitattavaan kulmaan
Röntgensäteiden sironta rinnakkaisista hilatasoista vahvistuu, kun nλ = 2d sinθ. Tämä on Braggin laki.
Diffraktometrissä ilmoitetaan usein 2θ eli tulosäteen ja havaittavan säteen välinen kulma, kun taas Braggin laissa käytetään θ:ta. Näiden sekoittaminen kaksinkertaistaa kulmavirheen.
Ratkaistut esimerkit
1. FCC-solun pisteet
Kuinka monta tehokasta hilapistettä konventionaalisessa FCC-solussa on?
Ratkaisu
Kulmat antavat 8×1/8 = 1 ja tahkot 6×1/2 = 3, joten Z = 4.
2. Kuparin tiheys
FCC-kuparille a ≈ 361,5 pm ja M = 63,546 g mol⁻¹. Laske tiheys.
Ratkaisu
Z = 4 ja a = 3,615×10⁻⁸ cm antavat noin 8,9 g cm⁻³.
3. Braggin kulma
λ = 0,154 nm ja d = 0,200 nm. Laske ensimmäisen kertaluvun θ.
Ratkaisu
sinθ = 0,154/(2×0,200) = 0,385, joten θ ≈ 22,6°. Mittarin 2θ olisi noin 45,2°.
Konventionaalinen alkeiskoppi valitaan usein siksi, että symmetria näkyy selvästi; se ei välttämättä ole pienin primitiivikoppi. Mitattu kiderakenne on lisäksi valtavan solumäärän keskiarvo. Todellisissa kiteissä on lämpövärähtelyä, vakansseja, substituutioita ja dislokaatioita, joten ideaalinen hila kuvaa jaksollista perusrakennetta eikä täydellistä liikkumatonta materiaalia. Monet ominaisuudet ovat anisotrooppisia ja voivat riippua kristallografisesta suunnasta.