Doppler-ilmiö

Doppler-ilmiössä havaittu taajuus muuttuu lähteen ja havaitsijan välisen suuntaisen suhteellisen liikkeen vuoksi. Äänelle väliaine on olennainen: lähteen liike muuttaa aallonpituutta väliaineessa, havaitsijan liike taas aaltofronttien kohtaamisnopeutta.

Lähestyminen kasvattaa havaittua taajuutta

Liikkuva äänilähde lähettää peräkkäiset aaltorintamat eri paikoista. Lähestyvän lähteen edessä rintamat pakkautuvat ja aallonpituus lyhenee; takana ne harvenevat.

Lähteen oman värähtelyn ei tarvitse muuttua. Vastaanotettu taajuus määräytyy aaltorintamien geometriasta ja niiden kohtaamisesta havaitsijan kanssa.

Lähestyvän lähteen edessä aaltorintamat pakkautuvat ja takana venyvät.vₛ →
Lähestyvän lähteen edessä aaltorintamat pakkautuvat ja takana venyvät.

Lähteen liike muuttaa aallonpituuskuviota

Paikallaan olevalle havaitsijalle ja liikkuvalle lähteelle fobs = fs v/(v ∓ vs). Lähestymisessä nimittäjässä käytetään miinusta, loittonemisessa plussaa.

Klassinen kaava olettaa äänen etenemisnopeuden v väliaineessa, lähteen nopeuden v_s pienemmäksi kuin v ja liikkeen lähde–havaitsija-suunnan mukaiseksi.

Ääni: liikkuva lähde

Havaitsijan liike muuttaa rintamien kohtaamisnopeutta

Paikallaan olevalle lähteelle ja liikkuvalle havaitsijalle fobs = fs(v ± vobs)/v. Plus vastaa liikettä kohti lähdettä.

Aaltorintamien väli väliaineessa ei tällöin muutu; havaitsija vain kohtaa olemassa olevat rintamat eri tahdissa.

Lähteen liike muuttaa aallonpituutta; havaitsijan liike muuttaa rintamien kohtaamisnopeutta.vₒ
Lähteen liike muuttaa aallonpituutta; havaitsijan liike muuttaa rintamien kohtaamisnopeutta.

Kaavoja ei voi vaihtaa pelkän suhteellisen nopeuden perusteella

Äänellä väliaine määrittää erityisen koordinaatiston, joten lähteen ja havaitsijan nopeudet tulevat kaavaan eri tavoin. Laadullinen sääntö on silti selkeä: lähestyminen nostaa ja loittoneminen laskee havaittua taajuutta.

Tyhjiössä etenevälle valolle käytetään suhteellisuusteoreettista Doppler-kaavaa, ei klassista äänikaavaa.

Mikä muuttuu ja mikä ei

Doppler-liike muuttaa vastaanottajan mittaamaa taajuutta, mutta lähteen oskillaattorin ei tarvitse vaihtaa omaa taajuuttaan. Lähteen liikkeessä väliaineen aallonpituus muuttuu, koska peräkkäiset harjat syntyvät eri paikoissa.

Vain liikkeen komponentti lähde–havaitsija-linjan suunnassa vaikuttaa klassiseen ensimmäisen kertaluvun siirtymään. Hetkellinen puhdas sivuttaisliike ei anna samaa siirtymää.

Ratkaistut esimerkit

1. Lähde lähestyy

600 Hz sireeni lähestyy paikallaan olevaa havaitsijaa nopeudella 20 m s⁻¹. v = 340 m s⁻¹.

Ratkaisu

fobs = 600·340/(340−20) = 637,5 Hz.

2. Havaitsija lähestyy

500 Hz lähde on paikallaan ja havaitsija liikkuu kohti nopeudella 10 m s⁻¹.

Ratkaisu

fobs = 500(340+10)/340 ≈ 514,7 Hz.

3. Ohittava lähde

Miksi sireenin ääni muuttuu korkeasta matalaksi ohituksen yhteydessä?

Ratkaisu

Ennen ohitusta radiaalikomponentti on kohti havaitsijaa ja jälkeenpäin poispäin. Lähteen oma taajuus ei hyppää.